Liityin jonkin aikaa sitten facebook-ryhmään Muistojen Helsinki. Helsinki-aiheisia ryhmiä on toki muitakin mutta juuri tuosta ryhmästä löydän usein mielenkiintoisia tarinoita ja valokuvia menneestä Helsingistä. Lisäksi lukijoiden kommentit saavat melkeinpä asian kuin asian tulevan tyhjentävästi loppuunkäsitellyksi.
Kun puhutaan Helsinkiä valokuvanneista henkilöistä, esiin nousevat sellaiset historialliset nimet kuin I.K. Inha, Ivan Timiriasew sekä tietysti Signe Brander ja nuoremmista kuvaajista ainakin Simo ja Eeva Rista. Monia muitakin tietysti on. Kaikilta näiltä löytyy netistä suuri määrä valokuvia, joita katsellessa vierähtää tovi jos toinenkin. Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet myös Helsingin lähiöitä ja heistä kirjoitan ehkä joskus jossain toisessa yhteydessä enemmän.
 |
| Signe Brander 1869-1942 |
Tämänkertaisella kirjoituksellani haluan muistaa Signe Branderia. Hänet tunnetaan parhaiten Helsingin muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimisesta 1900-luvun alussa. Tämä dokumentointityö alkoi 1907 ja päättyi 1913. Tuloksena oli 907 kuvaa, jotka kaikki ovat nykyisin myös nähtävissä netissä! Hyvän kuvaustekniikan lisäksi Branderilla oli piirustusopintojensa ansiosta myös taiteellista näkemystä. Parhaimmillaan hänen valokuvansa lähestyivät kuvataidetta ilmaisultaan, sommittelultaan ja valonkäytöltään. Keskeisessä roolissa ovat ihmiset, tavalliset helsinkiläiset.
Esimerkkinä tämä nykyiseltä Lönnrotinkadulta otettu kuva. Tarkkailkaapa kuvan yksityiskohtia ja miettikää samalla miten elämä on tuossakin paikassa muuttunut, kun ajatellaan tilannetta tänään.
Selvitellessäni Signe Branderin vaiheita minulle selvisi, että hänet on haudattu Nikkilän mielisairaalan hautausmaalle. Nikkilä on minulle tuttua seutua. Tein nuoruudessani pitkiä polkupyöräretkiä ympäri koko Sipoon kuntaa. Tällä kertaa halusin löytää Signe Branderin haudan.
 |
| Nikkilän mielisairaalan hautausmaa |
Nikkilä oli Suomen ensimmäinen kunnallinen mielisairaala. Pahamaineiseen Nikkilään tuotiin Helsingistä kaikkein vaikeimmin sairaat. Moni potilas oli siellä koko elämänsä. Sairaala oli aikansa modernein laitos Sipoossa. Tehtiin kaukolämpöverkosto, vesiklosetit sekä oma sähkölaitos. Voisi kai sanoa, että sairaala-alue muodosti oman suljetun maailmansa. Ruokataloutta varten sairaalaan perustettiin puutarha, jossa kasvatettiin vihanneksia ja juureksia. Perunaa viljeltiin laajalla alalla sairaalan pelloilla. Kasteluvesi otettiin joesta. Oli sikalat, lypsykarjaa ja maanviljelystä. Ruokatalouden lisäksi tällä toiminnalla tavoiteltiin myös potilaita kuntouttavaa vaikutusta. 1980-luvun alussa sairaalalla oli maata kaikkiaan 103 hehtaaria. Olipa sairaalalla jopa omaa saippuanvalmistustakin 1950-luvulle saakka!
Sairaalatoiminta loppui 1999 ja Nikkilän sairaala-alue on 2000-luvun alussa muutettu Itäinen Jokipuisto -nimiseksi asuinalueeksi. Suurin osa rakennuksista on entisöity omistusasunnoiksi. Myöhäisjugendia tyyliltään olevista rakennuksista on saatu puoleensavetäviä ja nykyaikaisia. Ruutuikkunat ja paksut kiviseinät luovat tunnelman, jota ei uusissa rakennuksissa enää tapaa. Voi vain kuvitella miten yhteisöllisyys kukoistaa talojen väliin jäävillä puistomaisilla pihoilla.
1930-luvulla Branderia alkoi vaivata kaihi ja hänen toinen silmänsä sokeutui. Toisenkin silmän näkö oli heikko. Vuonna 1941 hän joutui Kivelän sairaalaan, mistä potilaat evakuoitiin Helsingin pommitusten vuoksi Nikkilän mielisairaalaan. Potilasvahvuus saavutti tällöin huippunsa 1754.
Nikkilässä Branderin kohtalona oli joutua siihen tarpeettomien joukkoon, jota ei kannattanut elintarvikepulan riivaamana talvena kunnolla ruokkia. Hän menehtyi nälkään keväällä 1942 ja haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan. Jostain löysin tiedon, että sairaalan hautausmaahan haudattiin tuolloin pahimmillaan 16 potilasta päivässä, kun normaalioloissa sieltä sai viimeisen leposijan 10-20 potilasta vuodessa.
Vuonna 2006 hautausmaa on kunnostettu ja sinne on pystytetty yhteinen muistomerkki sinne haudatuille. Muutoin alue on pelkkää vihreää aluskasvillisuutta, jonka alla jossain Signe Branderkin lepää.
Signe, kuvasi elävät ikuisesti!
