Olen ollut veneilijä ja merellä liikkuja 1950-luvulta asti. Lapsena tietysti kuljin vanhempieni mukana, kunnes vartuin ja hankin omia veneitä. Viimeisen veneeni myin 1990-luvun lopussa ja sen jälkeenkin olen sopivien tilaisuuksien tullen aina hakeutunut merelle. Tarkoitukseni on jossain vaiheessa aloittaa näidenkin tarinoiden kirjoittaminen. Niissä yhdistyy hienosti blogini teemat, luonto ja oma historiani Helsingissä ja sen edustan merialueilla.
Ensimmäinen oma veneeni oli 1977 hankittu kalastajamallinen puuvene. Puuveneen kunnossapito vaatii melkoisesti hiomista, maalausta ja lakkaamista, mikä kuitenkin on puuveneilyn viehätys. Tällaisten kunnostustalkoiden palkinnoksi joukko nuoria lähti Helsingistä kohden Hankoa syyskuun 30. päivänä 1978. Sää oli ollut koko päivän kaunis mutta ilta pimeni ja lähellä Hankoa tapahtui hirveitä. Heinäkuussa 1978 olin itse ajanut Helsingistä Turun saaristoon suuntautuneella lomamatkallani samaa reittiä kuin Viikinki. Mulan-nimisen saaren lähistöllä Viikinki ajoi karille ja sen seurauksena upposi. Kaikki veneen 10 nuorta matkustajaa hukkuivat.
Oma veneeni oli suippoperäinen, kuten kunnon fiskarin kuuluukin olla. Viikinki taas oli tasaperäinen, omaani suurempi mutta samanlainen tasasaumainen puuvene. Tasaperäisten ja peräpäästään tasapohjaisten veneiden potkurit ja peräsimet ovat vaurioherkempiä kuin sellaisten venetyyppien, joissa ne ovat enemmän pohjarakenteiden suojaamia. Karilleajossa Viikingin vasen peräsin tunkeutui pohjalaudoituksen läpi ja aiheutti vuodon ja lopulta uppoamisen. Noita lehtikuvia vääntyneestä peräsimestä katselin tarkkaan, kun vene oli saatu nostettua ylös. Onnettomuus tuntui ainakin meistä puuvenemiehistä jotenkin läheiseltä ja paljon keskustelua siitä rannoilla käytiinkin. Pohdittiin miksi niin kävi ja mietittiin miten itse olisimme tilanteessa toimineet.
Silloin tällöin törmää kyselyihin "missä olit silloin, kun..?" jotain mieleenpainuvaa on tapahtunut. En muista tarkkaan miten kuulin Viikinki-onnettomuudesta ensimmäistä kertaa. Olen ehkä ensin kuullut siitä radiouutisista ja sen jälkeen lukenut sanomalehdestä. Ahkera radion kuuntelija ja paperisen sanomalehden lukija olen muuten edelleen.
 |
| Autolautta Estonia |
20 vuotta sitten istuimme keittiössä syömässä aamupalaa ja olimme valmistautumassa töihin lähtöön. Pöydän päässä oli matkaradio, jota samalla kuuntelimme. Klo 7:00 aamu-uutisissa sanottiin yli 800:n ihmisen hukkuneen laivaonnettomuudessa. Asia meni ensin hieman ohi, sitten pysähdyimme ja katsoimme toisiamme. Siis paljonko se sanoi? Missä? Suomessako? Asia tuntui täysin käsittämättömältä.
 |
| Estonian pelastuslautta |
Aiheen tähän kirjoitukseen ja näiden onnettomuuksien muistelemiseen antoi radiosta kuulemani uusinnat Estonian lähettämistä hätäkutsuista. "Mayday, mayday, this is Estonia". Selailin nettiä ja löysin Yleisradion arkistosta uutisraportteja, joiden katsominen järkyttää yhä edelleen. Lisäksi Youtubessa on Estoniasta paljon materiaalia.
 |
| Estonian pelastusvene |
Molemmat onnettomuudet ovat sattuneet näinä syyskuun päivinä, Viikinki 30.9.1978 ja Estonia 28.9.1994. Syksyinen meri saattaa olla kaunis, raikas ja tyyni. Kuitenkin kylmyys, pimeys ja tuuli luovat yhdessä sellaiset olosuhteet, jolloin merellä ei kannata huvikseen liikkua. Miten pitkältä onkaan noista nuorista tuntunut, kun he ovat pimeydessä odottaneet apua saapuvaksi vähitellen uppoavassa veneessään. Aivan omaa karmivaa luokkaansa on satojen ihmisten kamppailu elämästään kallistuneen laivan sisätiloissa ja pelastuslautoilla myrskystä raivoavalla hyisellä merellä.
Estonian uppoamisen onnettomuustutkintaraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Turvallisuustutkinnan sivuilla, kuten tuon instanssin nimi nykyään kuuluu. Samasta paikasta löytyy myös konekirjoitettu paperinen Viikinki-raportti sähköiseksi skannattuna. Murheellista luettavaa molemmat.
Mikään ei tuo noita ihmisiä enää takaisin. Jos kuitenkin haluaisi nähdä näissä tapahtumissa jotain positiivista, molemmat johtivat hälytys- ja pelastusjärjestelmien sekä myös turvallisuusmääräysten parantamiseen. Masentavaa, että parannusten aikaansaamiseksi tarvittiin näin kallis hinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti