Röytällä Tankarissa

Kunnon sotalaivan kyydissä 30.7.2003

Talvi tekee tuloaan ja myös talviset sisäharrastukset. Eteen osui kuvia heinäkuulta 2003, jolloin sain ilon olla mukana iltapäiväajelulla ihan oikealla sotalaivalla. Olisinpa ollut vielä pikkupoika niin intoni olisi ollut vielä suurempi, vaikka kyllä nytkin tuli koluttua laivan jokainen kolkka, tutkittua komentosillan kompassit ja keittön kattilat. Tai keittiötähän laivassa ei ole vaan byssa.

Ajelumme suuntautui Kokkolan edustalla olevalle Tankarin majakkasaarelle. Onneksi olen ottanut yhden kuvan kauempaa niin laivan mittasuhteet hahmottuvat paremmin.

Röyttä Tankarin laiturissa 2003

Näiden kuvien innostamana lähdin selvittämään mitä tuolle vanhalle sotalaivalle tänään kuuluu. Mutta katsotaan ne kuvat ensin.

Voima se on, joka jyllää!

Röyttä vakaissa käsissä

Keula-aalto murtuu

Olen aina ollut heikkona keula-aaltojen katseluun. Juuri siinä kohdassa kun keula-aalto siirtyy aluksen sivulle. Sitä voisin katsella tuntitokulla, olipa kyseessä pienvene, isompi alus tai laiva. Ruotsinlaivoillakin minut löytää useimmiten siitä kohdasta reelinkiä!

Ilta on tullut, ajovalot on sytytetty

Aurinko laskee, reissu alkaa olla ohi

Sitten tuon reissun jälkeisiin kuulumisiin. Mitä kuuluu Vartiovene 55:lle tänään? Tuolloin 2003 Röyttä oli vielä Sinisen reservin käytössä ja syystä, jota en tiedä Kokkolan satamassa. Onneksi oli!

Lainaukset netistä Vartiovene 55:n omilta nettisivuilta sekä Wikipediasta. Mukana myös otteita parista lehtiartikkelista:

"Vartiovene 55, eli alunperin Miinanraivaaja Röyttä laskettiin vesille Turun Laivateollisuuden telakalta 2.7.1959. Aluksen kummikaupungiksi tuli Tornio ja Merivoimien käyttöön alus luovutettiin 29.10. 1959.

Aluksen päämitat olivat: pituus 36,0 m, leveys 6.5 m ja syväys 2.0 m. Nopeus oli n. 20 solmua ja henkilöstön kokonaisvahvuus oli 22 henkilöä. Laivassa on kaksi 1 350 hevosvoimaista tuplaturboahdettua V12 dieselmoottoria.

Valmistumisestaan lähtien Röytän kylkinumero oli 5, joka muuttui 70-luvun puolivälin jälkeen 55:ksi kun alukset saivat taktiset kylkinumerot. Röyttä, kuten sisaraluksensa Ruissalo, kylkinumero 3 ja Raisio, kylkinumero 4, sekä myös ”pikku ärrät”, Rihtniemi 1, ja Rymättylä 2, oli alun perin suunniteltu toimimaan rannikkoraivaajina.

Alus kuului sisaraluksiensa kanssa aluksi Laivastolippueen Miinalaivueeseen, jonka kotitukikohta oli Pansio. Aseistuksena oli keulakannella 40mm käsisuunnattava Bofors tykki ja välikannella oli vartalo-suunnattava 20 mm Madsen konetykki. Peräkannella oli raivaukseen tarvittavat varusteet vinttureineen.

Kun kesäkuun 1 päivänä 1969 perustettiin Laivastolippueen alainen (Rannikkolaivasto 1.1.1980 alkaen) Vartiolaivue, jonka tukikohdaksi tuli silloinen Helsingin Laivastoasema, siirtyi Röyttä sisaraluksensa Raision kanssa Upinniemeen. Aluksesta tuli nyt vartiovene ja pääaseistuksensa mukaisesti harjoitustoiminnat keskittyivät sukellusveneen torjuntaan.

Röyttä sisaraluksineen palveli merivoimia 1900-luvun loppuun. Tämän jälkeen Rihtniemi ja Rymättylä siirtyivät Viron merivoimien palvelukseen, Ruissalo romutettiin ja Raisio myytiin täysin riisuttuna.

Merivoimat luopui Vartiovene 55:stä vuonna 1999, minkä jälkeen laiva oli vuoteen 2005 saakka ns. sinisen reservin käytössä.

Röytän näki usein Helsingin Kauppatorin tai Suomenlinnan rannassa, Merivoimien sotaharjoituksissa sekä Puolustusvoimien juhlatilaisuuksissa.

2005 Röyttä ajoi siirtoajolla Upinniemen edustalla viitan väärältä puolelta ja vaurioitui pahasti. Aluksen päällikkönä toimi erittäin kokenut ammattilainen, mutta valitettavasti hekin voivat tehdä virheitä oikeissa (tai sanotaanko virheille suotuisissa) olosuhteissa.

Aamulehden mukaan laivan on ostanut eräs henkilö Tampereen suunnalta ja Röyttä tullaan siirtämään Tampereen Näsijärveen. Laiva asettuu näytille Särkännimen edustalle ja sillä tehdään elämysmatkoja. Laiva remontoidaan täydellisesti. Sisälle mm. tehdään ravintolatiloja ja hytit kunnostetaan.

Ensimmäiset viikot menivät ruorivuoroista kinastellessa, nauravat Karri Mikola (vas.) ja Juha Vainio vartioalus Röytän kannella. Rannikkoja vartioineella vanhalla rouvalla on edessään vilkas risteilykesä Näsijärvellä. (KUVA: Taloussanomat Reijo Hietanen)

Turun Sanomat 2005: Koululaiva Röyttä matkusti Raumalta Tamperetta kohti verkkaista tahtia. Rauman ja Porin seudulla autoilleet saattoivat törmätä keskiviikkona outoon näkyyn. Tampereelle matkaava koululaiva Röyttä täytti maiseman yli kahdeksan metrin korkeudelta.

Laiva siirrettiin ensin Tampereelta Poriin Mäntyluodon satamaan maantiekuljetuksena, mistä matka jatkui purjehduksena Helsinkiin.

Leo Karhunen saunoi entisellä miinanraivaajalla Hietalahden rannassa. (KUVA: Helsingin Sanomat / NYT-liite Ville Männikkö)

Helsingin Uutiset 2012: Kaupunkilaiset ovat ihmetelleet Kruununhaan Halkolaiturilla viikon ajan jäissä maannutta merialusta. Helsingin Uutisiin valokuvan lähettänyt lehden lukija kertoo, että lähistön asukkaat ovat pähkäilleet, onko alus miinalaiva ja kuuluuko se Suomen Puolustusvoimille, vai onko laiva yksityisomistuksessa.

(kuva Helsingin Uutiset, Lukijan ottama kuva)

Lukijan mukaan alus näyttää olevan varustettu Suomen armeijan tunnuksin. Hänestä on kuitenkin outoa, että armeijan laiva olisi ankkuroituna Halkolaiturille. Laivan putkistosta on tuprunnut höyryä ilmaan. Lukijan mukaan asukkaat ovat ounastelleet, että alus on varmaan jumiutunut jäihin ja tarvinnee jäänmurtajan hinausapua.

Puolustusvoimien merivoimien esikunnasta kerrotaan, ettei alus ole heidän omistuksessaan."

Eli tuon Kokkolan ajelumme jälkeen on ajeltu pari vuotta jossain ja sen jälkeen karikolle. Sieltä Raumalle korjattavaksi ja maantiekuljetuksena muutamaksi vuodeksi Tampereelle. Sitten taas maanteitä pitkin syksyllä 2011 Poriin ja sieltä vesitse Helsinkiin. Sielläpä se vielä tänäänkin on, Röyttä.