21.9.2017

Hyyppäänvuori - Keski-Suomen Koli!

Lievestuoreen mahtava näköalapaikka luolineen.

Tapahtui hauska yhteensattuma. Viime viikonloppuna minun oli tarkoitus mennä Kolille. Siellä pidettiin jokasyksyinen Ruska Blues -tapahtuma, jossa olen usein käynyt. Nyt kuitenkin juuri siksi illaksi, jolloin mieleinen esiintyjä olisi esiintynyt, tuli muuta menoa ja koko reissu jäi tekemättä. Olen käyttänyt mainittua tapahtumaa silläkin tavoin hyödyksi, että olen samalla patikoinut syksyisessä Kolin maastossa.

No, onneksi meillä jokaisella on varamies. Oi, nyt tulin käyttäneeksi vanhasta tottumuksesta sukupuolittunutta ilmaisua. Viime päivinä on käyty kiivasta keskustelua pitäisikö tuollaisista sanoista luopua ja korvata ne joillakin sukupuolineutraaleimmilla. Tarkoitin tietysti, että onneksi meillä jokaisella on "vastaavan kaltainen, jota voimme käyttää varsinaisen sijasta, mikäli sen käyttö on jostain syystä estynyt". Ehdotan tällaista uutta vaihtoehtoa termille varamies. Sitten asiaan...

Olin käynyt Hyyppäänvuorella vain kerran ennen tätä. Taisi olla kevättä, maassa oli vielä jonkun verran räntäistä lunta. Poika oli keksinyt kohteen jollain valokuvausreissullaan ja toimi silloin oppaana. Reitti ei jäänyt mieleeni, koska kääntyilin hänen ohjeidensa mukaan. Löysin hyvät ajo-ohjeet netistä. Laitan ne vielä tähänkin sellaisenaan:

-Aja valtatie 9:ää Jyväskylästä noin 20 km, jyrkän ylämäen jälkeen risteys, josta käänny vasemmalle Laukaaseen tielle 640.
-Aja 4,5 kilometriä Savion kylään, jossa käännyt oikealle soratielle. Tienviitassa lukee Savion ala-aste/Puttolantie.
-Aja 4,3 kilometriä ja käänny risteyksessä lievästi oikealle Lummelahdentielle. Aja 1,5 kilometriä tätä mutkittelevaa tietä kääntymättä pienemmille teille. Suoraan eteenpäin jatkuva tie on Hyyppääntie, oikealle lähtee Ruoholahdentie.
-jos haluat partiolaisten majalle, laguunille tai luolille, aja suoraan Hyyppääntietä 1 km. Tulet risteykseen, jossa vasemmalla on parkkipaikkalevennys. Oikealle kääntyy pieni tie, jonka päässä on kyltti YKSITYISTIE/PRIVATVÄG. Risteyksen pylväässä on pieni lappu, jossa lukee "HYYPPÄÄ".
-jos haluat mennä helpompaa ja turvallisempaa reittiä Hyyppään laelle, käänny Hyyppääntien sijasta oikealle Ruoholahdentielle. Ruoholahdenteitä ajettaessa 1,6 km saavut pitkähkölle suoralle, jonka oikealla puolella on pelto. Suoran keskikohteilta vasemmalta puolelta lähtee hyvä leveä polku ylös Hyyppäälle. Polku on helppokulkuinen.


Ruoholahdentie, Hyyppäänvuori
Itse menin tällä kertaa tuon jälkimmäisen ohjeen mukaisesti Ruoholahdentien kautta. Tässä kuva pellon keskivaiheilta lähtevän polun päästä. Se menee lievästi mutkitellen Hyyppäänvuoren laelle ja on helppokulkuinen.

Hyyppäänvuori
Näkymät vuoren laelta ovat kiipeämisen arvoiset, vaikkeivat ihan vedä vertoja Suomen kansallismaisemalle, näkymälle Kolilta Pieliselle. Takana siintää Lievestuoreenjärvi. Aamusella oli sadellut ja sammal- ja jäkäläpeite oli petollisen liukas. Muutenkin kallioinen maasto on kuluvaa ja olisi suositeltavaa kulkea aikaisemmin muodostuneita polkuja pitkin.

Opastaulussa vuoren päällä mainittiin vuoren juurella oleva luola. Lähdin laskeutumaan vuorelta alas. En tiedä olisiko polku ollut helppokulkuisempi, jos olisin malttanut kulkea aina vähän loivempia vaihtoehtoja pitkin. Nyt malttamattomuuksissani pyrin oikaisemaan jokaisessa mahdollisessa paikassa ja välillä jouduin melkein hyppäämään alemmaksi.

Hyyppäänvuori luola1
Päästyäni alas kallion juurelle, huomasin ensimmäisen luolan, tai ehkä on parempi puhua vain syvennyksestä. Tätä tuskin opastaulussa tarkoitettiin...

Hyyppäänvuori luola2
 Seuraava olikin jo se etsimäni. Sisään mahtui vaivatta muutama henkilö ja siellä oli näköjään taukoa pidettykin. Nuotiosavun jälkiä näkyi luolan katossa. Niin, ja tietysti kertakäyttögrilli oli jätetty evästelypaikalle lojumaan. Onneksi on olemassa se kuuluisa "joku", joka siivoaa toisten jäljet!

Hyyppäänvuori luolasola
 Sitten hieman kuljettuani eteen tuli korkea sola. Kuvasta ei ihan saa käsitystä mittakaavasta mutta solaan mahtui ahtautumaan. En jaksa olla ihailematta kallioita ja kiviä, niissä on jotain iätöntä. Tämänkin "palasen" lohkeamisesta isommasta kalliosta on kulunut jo jonkun verran aikaa...

Hyyppäänvuori luola3
Edelleen luolia riittää. Taas on oltu ihan kunnon nuotiotulilla. Nyt on sentään jaksettu siivota omat roskat pois. Luolan katto on aika vankkaa tekoa!

Hyyppäänvuori kalliohylly
Voiko tätä kutsua luolaksi? Aivan kallion juurella kuljettiin kuin hyllyn alla. Edelleen varsin kestävää rakennelmaa. Ei pelottanut, että katto pettää!

Hyyppäänvuori luola4 "rinneluola"
Tämä luola oli ylempänä kalliossa ja sinne joutui jo kiipeämään. Otin kuvan luolan keskivaiheilta ulospäin. Harmi kun aamuinen sade oli lakannut, kerrankin olisi ollut sateensuojia, joista valita!

Hyyppäänvuori luola5 "paviljonki"
Tämän viimeisen rakennelman ristin mielessäni "paviljongiksi." Se oli suuri ja leveä, alle olisi mahtunut paljon porukkaa. Ilmiselvä kalliopaviljonki!

Hyyppäänvuori jäkälämattoa
 Syksyinen jäkälämatto! Kaunis mutta liukas, varsinkin tällaisella tasaisesti alas viettävällä kalliolla. Vaikka kuljin aikaisempien kulkijoiden jalanjälkiä, säälitti kuluttaa luontoa omalta osaltani.

Tästä vuorelle kiipeämisreissusta tulikin enemmän luoliin tutustumista. Tiedän ihmisiä, jotka kiertävät innoissaan Suomea tällaisten kivionkaloiden perässä. Onpa netissä ihan omia ryhmiänsä tällaisille luolabongareille. Itse suhtaudun näihin mielenkiintoisina luonnon aikaansaannoksina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti