Setä, onks sulla karkkia?

Penkkareita ennen ja nyt

Jyväskylän Lyseo

Kävin tänään keskustassa asioilla ja ajoitin menoni niin, että sain mahdollisuuden seurata abien penkkaririemua. Jos en aamulla olisi kuullut asiaa radiosta, koko juttu olisi mennyt ohi suun.

Ei tule oltua ajantasalla kouluvuoden kierrosta ja aikatauluista, kun ympärilläni ei ole enää kouluikäisiä.



Annoin töissäkin perheellisten - vai pitäisikö sanoa lapsellisten - valita omat lomansa koululomien mukaan. Minulle oli sama milloin lomailisin. Viikko sinne tai tänne oli aivan sama.

Abeille tämä oli suuri päivä, pääsiväthän he pois koulusta. Edessä odottaa kuitenkin ensin yo-kirjoitukset ja sen jälkeen vielä vaikka mitä. Kaikkea hyvää teille abit 2014! Ja kiitos karkeista! Joitakin melkein suuhuni heitettyjä kumarruin poimimaan kadulta.

Auton kyljistä näkyi ajankohtaisuus, koska nuorethan ovat kiinni tässä ajassa. Oli Googlea, Wikipediaa ja Twitterin hashtageja. Kolmessakin eri autossa näkyi sketsihahmon hokema: "Voi, kun mä en voi sulle älläksi muuttua!", hieman eri versioina vain. Toinen osuva samasta ohjelmasta lainattu oli: "YTL, hyvä kysymys. Kysyppä joku toinen!"  Aika hyvä oli myös: "Ärrävikaisilla on eniten älliä."

Jotkut olivat mielestään tehneet "paska reissun", ei kai nyt sentään.

Muistelin omaa penkkaripäivääni Helsingin Toisessa Lyseossa keväällä 1973. Kovin vähän muistan. Jostain syystä ei edes sää ole jäänyt mieleeni. Vettä tai lunta ei ainakaan satanut, sen muistan, eikä kai ollut kovin pakkanenkaan.

Olin sonnustautunut isäni työhaalareihin, haalistuneisiin ja maalitahraisiin. Haalareissa oli paljon taskuja. Niihin oli kätevä sulloa karkkeja. Karkkejahan heiteltiin jo silloin auton lavalta kadunvarren katselijoille.

Seisoskelimme vielä koulun portilla odottaen omaa kuorma-autoamme, kun viereeni tuli yksi koulumme alaluokkalainen. Poika kysyi: "Setä, onks sulla karkkia?" Muistan vieläkin kuinka ällistyin. Setä? Miten niin, setä? Sitten ymmärsin, että näytin tietysti aikuiselta tuon pojan silmissä. Poika sai kourallisen karkkeja; ei minua kukaan ollut sitä ennen kutsunut sedäksi!

Tässä olen lähdössä ensimmäistä kertaa kouluun eli tästä oma koulutieni alkoi 1961.